Kiusaaminen ja koulurauha

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Siihen kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. 

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus opiskelurauhaan. Jokaisella tulee olla ryhmässä oman olemisen rauha. Jokaiselle tulee olla myös työrauha. 

Myös oppilailla, joilla on haasteita/hankaluuksia oman toiminnan ohjauksessa tai hallinnassa, pystyvät oppimaan ja toimimaan paremmin turvallisessa ympäristössä. 

Lähtökohtana henkisen ja fyysisen väkivallan ennaltaehkäisyyn on turvallinen ryhmä. 

Turvallinen ryhmä on sellainen, jossa 

• jokainen oppilas uskaltaa olla oma itsensä 

• oppilas uskaltaa ilmaista tunteitaan 

• oppilas kokee itsensä tärkeäksi osana ryhmää 

• on rauha oppia 

Kanssaihmisten keskinäinen kunnioitus ja empaattinen kohtaaminen on aikuisen välittämä hyvä esimerkki. Jokainen on ainutlaatuinen ja arvokas sellaisenaan. 

Kiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. 

Kiusaaminen on toistuvaa, samaan henkilöön kohdistuvaa epäasiallista toimintaa, jolloin toista ihmistä kohtaan toimitaan väärin sanallisesti tai fyysisesti ja se aiheuttaa kärsimystä.  

Kiusaamisessa on usein kysymys ryhmäilmiöstä ja ryhmän jäsenet toimivat tilanteessa erilaisissa rooleissa. Vaikka suurin osa oppilaista ei asennetasolla hyväksy kiusaamista, moni saattaa kiusaamistilanteessa toimia tavalla, joka vahvistaa tai ylläpitää kiusaamisen kierrettä. 

Kaikkein tavallisimmin kiusaaminen ilmenee sanallisena: esimerkiksi nimittelynä, pilkkaamisena tai toisen naurun alaiseksi tekemisenä. Kiusaaminen voi olla myös fyysistä (töniminen tai lyöminen), omaisuuteen kohdistuvaa (tavaroiden ottaminen tai tahallinen tuhoaminen) tai epäsuoraa (ryhmän jäsenten manipulointi, ilkeiden juorujen tai valheiden levittäminen, ryhmän ulkopuolelle sulkeminen).

Verkossa tapahtuvaa kiusaamista voi esiintyä internetissä, sosiaalisessa mediassa sekä digitaalisissa peleissä. Se voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi toisen kuvan julkaisemista ilman lupaa, juoruilua, julkista nolaamista tai yksityisyyttä loukkaavien kommenttien laittamista nettiin. Epäasiallisen käytöksen ja kiusaamisen foorumina voivat olla myös opetuksessa käytetyt erilaiset oppimisalustat.

Kiusaamiseen puututaan välittömästi. Koko henkilöstö sitoutuu kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen. Oppilaan kokemus otetaan vakavasti. 

Koulussamme toimii koulurauha työryhmä, joka ottaa tapaukset hoitoonsa matalalla kynnyksellä. Työryhmä kuulee ensin kiusatun kokemuksia ja tämän jälkeen erikseen kiusaamiseen osallistuneitten näkemyksiä tapahtuneesta yksi oppilas kerrallaan. Seurantajakson aikana työryhmän jäsen varmistaa onko kiusaaminen loppunut. Työryhmässä käsiteltyjä asioita ei ole lupa kertoa esimerkiksi luokkatovereille. Käsittelystä lähetetään tiedote huoltajille, luokanvalvojalle, kuraattorille, rehtorille, apulaisrehtorille ja oppilashuollon vastaavalle.  

Yksittäisen oppilaiden välisen tapahtuman voi selvittää ja hoitaa myös opettaja, luokanvalvoja tai rehtori.

Muistathan ilmoittaa jollekin koulun aikuiselle jos koet tulleeksi kiusatuksi!

Oppilaalle - toimi näin!

• Muista, että olet tärkeä ja arvokas juuri sellaisena kuin olet.

• Ole reilu kaveri: älä kiusaa. Jos havaitset kiusaamista, osoita tukeasi kiusatulle. Voit esimerkiksi ottaa yksin jäävän mukaan sosiaalisen median tai digitaalisen pelin ryhmään.

• Jos joku kiusaa sinua, ilmoita siitä heti opettajalle, rehtorille tai jollekin toiselle koulun aikuiselle. Näin hän voi puuttua tilanteeseen.

• Ilmoita aikuiselle myös, jos havaitset, että jotakin toista kiusataan.

• Kerro, mitä tilanteessa tapahtui ja ketä oli paikalla.

• Kerro aikuiselle myös, jos olet kohdannut kiusaamista verkossa – pikaviestisovelluksissa, sosiaalisessa mediassa, digitaalisessa pelissä tai vaikkapa opiskeluun käytettävällä oppimisalustalla. Säilytä mahdolliset todisteet, kuten some-, teksti- ja sähköpostiviestit esimerkiksi ottamalla niistä kuvakaappauksia.

• Kerro asiasta myös vanhemmillesi.

Tiesitkö, että 

• Koulun aikuisten pitää aina puuttua kiusaamiseen – tapahtuu se sitten koulussa tai verkossa. On tärkeää, että kerrot kiusaamisesta aikuiselle: muuten hän ei voi puuttua tilanteeseen.

• Kun tarvitset apua, voit ottaa yhteyttä myös koulun psykologiin, kuraattoriin, terveydenhoitajaan tai lääkäriin. Keskustelu on luottamuksellista ja toiveesi ja mielipiteesi otetaan huomioon.

• Yhteydenottotapoja on monia – soita, lähetä sähköpostia, hyödynnä Wilmaa tai muita käytössänne olevia kanavia. 

Vanhemmalle - toimi näin!

• Lapsen tunnetiloissa tai käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset voivat kertoa myös esimerkiksi koulussa tai digitaalisissa ympäristöissä ilmenevistä kaverisuhteiden ongelmista.

• Kiitä lasta tai nuorta, jos hän kertoo kiusaamiskokemuksestaan sinulle.

• Kysy lapselta, haluaako hän näyttää sinulle esimerkkejä siitä, millaista loukkaava kohtelu tai kiusaaminen netissä on ollut. Muista, että viestintäsalaisuus koskee myös lasten viestejä, vaikka yrittäisitkin toiminnallasi vain suojella lastasi. Älä pääsääntöisesti toimi lapsen tai nuoren selän takana esimerkiksi tutkimalla lapsen puhelinta. Vanhempi saa lukea alaikäisen lapsen viestejä poikkeuksellisessa tilanteessa, jos lapsesta herää vakava huoli.

• Ilmoita viipymättä koululle, jos havaitset tai saat tietoosi lapseesi tai muihin lapsiin kohdistuvaa kiusaamista – erityisesti silloin, kun se tapahtuu kouluun liittyvässä toiminnassa.

• Voit ilmoittaa myös vapaa-ajalla tapahtuneesta kiusaamisesta, jos arvioit että asialla on vaikutusta lapsen koulunkäyntiin. Ota asia puheeksi myös muiden tapahtumaan osallisten vanhempien kanssa. Vaikka olet huolissasi omasta lapsestasi, yritä ajatella miten asia ratkaistaisiin hyvin myös muiden mukana olleiden lasten näkökulmasta.

• Jos lastasi on kiusattu, ole hänen tukenaan. Rohkaise häntä kertomaan kokemuksistaan, kun asiaa käsitellään koulussa. 

• Jos oma lapsesi on osallistunut kiusaamiseen, tue häntä asian käsittelyssä opettajien ja muiden tilanteessa mukana olleiden lasten kanssa. 

Voit ennaltaehkäistä kiusaamista

• Keskustele lapsesi kanssa kiusaamisesta ja sen muodoista sekä hänen kaverisuhteistaan koulussa, vapaa-aikana ja digitaalisissa ympäristöissä. 

• On tärkeää, että olet kiinnostunut siitä, millaisessa digitaalisessa ympäristössä lapsesi viettää aikaa. Erityisen tärkeää se on poikkeusoloissa, jossa niissä viettävän ajan määrä kasvaa. Muista tässä tilanteessa kuitenkin myös armollisuus itseäsi kohtaan. Lasta tulee suojella kaikelta haitalliselta digitaalisissa ympäristöissä, mutta tilapäinen ruutuajan lisääntyminen etäopetuksen myötä ei haittaa, kunhan lapsen muut perustarpeet huomioidaan ja hän saa esimerkiksi riittävästi lepoa ja liikuntaa.

Tiesitkö, että

• Opettajaan ja kouluun kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos olet huolissasi esimerkiksi lapsesi sosiaalisista suhteista tai oppimisesta

• Lapsellasi on oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin sekä kouluterveydenhuoltoon. Näiden palvelujen asiantuntijat tarjoavat ohjausta myös huoltajalle.

• Sinulla on oikeus saada tietoa lapsen kouluasioista ja hyvinvoinnista koulussa.